Čálán gieđain golbma siiddu juohke iđit, go lean beassan bajás seaŋggastan. Guorahalan áššiid mat leat mielas. Dávjá gii nu goit boahtá mu lusa dieđihit, ahte gánnehivčče sagastallat dás ja duos goanstajirpmiin. Uff, sáhttágo dihtorprográmma algoritmmaidisguin duođaid leat ságastallanguoibmi? Dat ii sáhte – aŋkke vel – jurddašit kritihkalaččat, muhto dan duohken leat olbmot, geat sáhttet.
Mađe eanet dovddan mu vugiid vihkkehallat, dađe eanet dovddan friddjavuođa. Juos čálášin goanstajierbmái báhpára sajis, vajálduhtášin oktavuođa alccen ja šattašin sorjavažžan goanstajierpmis. Ii giitu.
Goanstajierbmi nappo AI ii leat neutrála teknologiija. Dat einnosta čuovvovaš sáni cealkagis. Dat lea skuvlejuvvon čállit empáhtalaš vugiid mielde. Oktonas, váiban dehe streassaluvvan olmmoš gávdná fámuid: muhtin lea doppe mu várás ja sus lea munnje nu olu áigi dalle go mun dárbbašan. Ii livčče vuosttaš geardi go olmmoš lea atnán heakkaheapmi eallin.
Man olu goanstajierbmi váikkuha du vuoigatvuhtii hábmet oaiviliid? Go ozat juoidá Googles, vuosttaš vástádusa addá AI. Dat sáhttá báhcit muitui mii lea duohta, bealle duohta dahje áibbas boastut. Oaivi ii álo muitte gos dieđut bohtet.
Mun guldalin 1.10.2025 Viestintäpäivä Plussas Financial Times bláđi goanstajierbmekorrespondeantta Melissa Heikkilä sáhkavuoru, mo AI-hype váikkuha demokratiijai.
Heikkilä muittuhii ahte goanstajierbmi ii leat okta ášši muhto bajit doaba máŋgga sierra teknologiijai. Ovddideami jođiha unna inšenevrajovkkoš Silicon valleys. Sin árvvut ja ovdagáttut váikkuhit goanstajierbmái.
Heikkilä geahččaleapmi Lensa-áppa Magic Avatariin čájehii čielgasit, ahte modeallat seksualiserejit nissonolbmuid – liikot mii dasa dahje eat. Mađe eanet neahtas leat seksualiserejeaddji govat, dađi eanet goanstajierbmi daid geavaha gáldun.
Heikkilä kollegaide appá čájehii govaid iežaset astronavtan, soalddáhin ja DJ:n. Heikkilä hálidii alcces seammalagan govaid. Son ráhkadii alddis čuođi avatara ja beahttašuvai: 16 sis čájehedje su báiddi haga. 14 govas son lei unnán gárvvuin dahje seksuála rumašguottus. Muđui ledje stereotiippalaš ásialaš speallanpersovnnat.
Lensa geavaha Stable Diffusion-málle, mii lea skuvlejuvvon govain mat leat čohkkejuvvon neahtas. Interneahtta lea rikkis seksisttalaš ja rasisttalaš govaiguin. Go dakkár dieđut biddjojuvvojit AI:i, de dat álgá buvttadit sullasaš sisdoalu. Dát ii leat dušše teknihkalaš váttisvuohta. Dat váikkuha dasa mo nissonolbmot oidnojit ja gieđahallojuvvojit maiddái duohta máilmmis.
Dákkár lea goanstajierbmi. Čálán dás, dasgo lean fuolas máŋggaláhkái, mo goanstajierbmi vehážiid mielde váikkuha min árvvuide ja friddjavuhtii.
Mo mun mášašin leat geavaheamis goanstajierpmi? Leat ovdamearkkat mat leat nu buorit ahte in áiggoge heaitit geavaheamis olles goanstajierpmi. Liikon omd. guldalit ođđasiid Yle Sámis Maiju Saijetsa jienain. Saijetsis lea sullii seamma suopmange, šoš! Yle mielde Saijets lea addán su jiena davvisámegielat text to speech reidui. Nuba daid ođđasiid sáhttá guldalit olbmo jienain mašiinna jiena sajis. Heikkilä favorihtta ovdamearka lea velá buoret: AI veahkeha einnostit neavrresdálkkiid.
Máhttitgo mii geavahit goanstajierbmi reaidun – eatge leat reaidun dasa? Danin mii dárbbašit goanstajierbmilohkanmáhtu buohkaide – mánáide, nuoraide ja ollesolbmuide. Dan haga mii leat diehtojuohkinduddjoma ja árvvuid gillájeaddjit.
